Xochicalco on muinainen rauniokaupunki Meksikossa, läntisessä Morelosin osavaltiossa 38 km lounaaseen Cuernavacasta nykyisestä Mexico Citystä etelään. Siellä olevassa taiteessa on mayojen ja Teotihuacánin vaikutteita. Xochicalcon mahti oli huipussaan noin 750–900 Teotihuacánin luhistuttua ja ennen tolteekkien nousua, aikana jolloin monet paikalliset keskukset kukoistivat meksikon keskiylängöllä. Xochicalco sattoi klassisen kauden lopuilla kilpailla Teotihuacánin kanssa. Uskotaan Xochicalcon vaikuttaneen tolteekkien valtakunnan syntyyn.
Xochicalco nousi suureksi paikalliseksi mahdiksi sen jälkeen kun suuren valtakunnan keskus Teotihuacán luhistui noin 650 jaa. Historiallisesti paikkaa pidetään myöhäisklassisena. Myöhäisklassiselle ajalle oli tyypillistä uusien kansallisuuksien saapuminen ja paikalliskulttuurien kehittyminen.
On epäilty Xochicalcon ja Teotihuacánin kukoistaneen vähän aikaa rinnakkain ja Xochicalcon kukistaneen Teotihuacánin. Mahdollisesti misteekit valtasivat jossain vaiheessa Xochicalcon ja Cholulan.
Xochicalco merkitsee nahuatlin kielessä Kukkatalon paikkaa eli uhripaikkaa. Paikka on asuttu jo 200 eaa. Nopea kaupungin kasvu tapahtui 600-750 jaa. Muita saman ajan Xochicalcon kanssa kilpeilevia keskuksia olivat Teotenango Tolucan laaksossa ja Cacaxtla Tlaxcalan osavaltion lounaisosassa ja hieman myöhemmin Tula nykyisen Hidalgon osavaltion eteläosassa. Ehkä Caxatlasta on tullut alueen mayavaikutteet.
Kaupungissa asui noin 15 000-30 000 asukasta ja sen ala oli useita neliökilometrejä. Kaupunki oli mäellä ja sitä ympäröivät suurelta osin muurit ja penkereet samoin kuin Caxcatlaa. Tämä kertoo kaupungin sotaisesta historiasta. Xochicalcon kirjoituksessa on yhtäläisyyksiä nahuatlin ja misteekin kanssa.
Xochicalco mainitaan paikaksi, missä Ce Acatl Topiltzin Quezalcoatl, tuleva tolteekkikuningas, vietti lapsuutensa ehkä 800-luvulla. Saattaa ollakin, että Tulan alulla on jotain tekemistä Xochicalcon kanssa.
Noin vuonna 900 Xochicalco paloi laajalti ja monista merkeistä päätellen se hylättiin nopeasti. kaupunki tyhjeni asukkaista, joko väestö pakeni tai pakkosiirrettiin pois. pieni jäännösväesti jäi kukkuklan alarinteille. Noin 1200 jaa paikalle saapui nahuatlia puhuvia tlahuica-ihmisä, jotka ovat nykyisten morelosin osavaltion alkuperäisvaltion esi-isiä.
