Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, jonka varhaisimmat osat ovat keskiajalta. Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen kansallispyhäkkönä ja se kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin. Se on ainoa Suomen keskiaikainen basilika. Pitkästä rakennusajasta johtuen tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista sekä uusgoottilaista tyyliä.

Historia

Turun tuomiokirkon alkuvaiheista on hyvin vähän tietoa. Todennäköistä lienee, että kirkko on rakennettu aivan 1200-luvun lopulla puusta. Sen vihkimisen ajankohdasta on epävarmuutta. Kirkko on saatettu vihkiä käyttöön vuosien 1292 ja 1296 välillä tai 17. kesäkuuta 1300 tai 1300-luvun alussa, mahdollisesti 1309. Tutkimuksessa on ollut aikaisemmin vallalla ajatus, että kirkko olisi rakennettu tiilestä jo 1200-luvun lopussa. Teoria on kuitenkin kyseenalaistettu. Knut Draken mukaan Kirkon ydinosa on todennäköisesti rakennettu harmaakivestä 1300-luvun loppupuolella. Markus Hiekkanen pitää Draken perusteluita kivikirkon nuoremmasta iästä vankkoina, ja on esittänyt varhaisimmille kiviosille vielä myöhäisempää ajoitusta 1400-luvun alkuun. Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille.

Vuonna 1318 novgorodilaisten kerrotaan polttaneen kirkon. Aikaisemmin vallineen käsityksen mukaan hävitystä seurannut rakennuksen uusinta laajeni uuden kuoriosan rakentamiseen, joten kirkon runko sai pääasiassa nykyisen laajuutensa. Aikaisemman käsityksen mukaan lisärakennuksen valmistuttua 1300-luvun puolivälissä korotettiin torni sopusuhtaiseksi laajennetun rungon kanssa ja jo sataluvun lopulla käytiin käsiksi uusiin laajennustöihin kappelien rakentamisella. Tätä jatkui pitkin 1400-lukua, kunnes kirkon vanha runko miltei kauttaaltaan ympäröitiin kappeleilla. Muun muassa itäpäädyn Kaikkien Pyhien kappeli on rakennettu 1470-luvulla.

Rakentamisen seurauksena olivat myös kirkon ikkunat suurimmalta osalta peittyneet. Sen takia korotettiin keskilaivaa ja holveja, niin että siihen saatiin ikkunat sivulaivojen vesikattojen yläpuolelle. Tämä työ suoritettiin kahdessa jaksossa, kunnes koko keskilaiva 1460-luvulla voitiin vetää yhtäjaksoisen holvin alle. Samanlaatuinen tasoitus suoritettiin eteläisessä kappelisarjassakin, joka jaettiin kahteen kerrokseen ja pantiin yhtenäiseen vesikattoon.

Noin vuoden 1470 vaiheilla rakennettiin kirkon rungon jatkoksi sen itäpäähän mahtava kulmikas kappeli, joka nykyisin on kirkon pääkuorina. Samalla rakennettiin kirkon ympäri toista metriä paksu ja runsaat 3 1/2 m korkea muuri, joka ympäröi laajaa rauhoitettua kirkkopihaa. Sen yhteyteen rakennettiin lukuisia rakennuksia, joista monet tulivat 1600-luvulla perustetun Turun akatemian käytettäviksi.

Mahtavimmillaan Turun tuomiokirkko oli katolisen ajan lopulla, jolloin vaikutusvaltaiset kirkkoruhtinaat kartuttivat sen loistoa ja kalleuksia runsain lahjoituksin. Sisustuksesta mainittakoon monilukuiset alttarit ja kuorit, jotka tulivat piispojen ja muiden ylhäisten hautakappeleiksi. Näistä ovat huomattavimpia Tottin, Stålhandsken, Munckin eli Kijkin, Tavastien ja Gezeliusten kappelit sekä ns. Kankaisten kappeli, joka on vasta 1650-luvulla rakennettu.

Turun tuomiokirkkoa on uudellakin ajalla monesti uusittu. Tornia on korotettu kahdestikin, vuosien 1681 ja 1827 tulipalojen jälkeen. Erityisesti Turun palo vuonna 1827 vaurioitti kirkkoa pahasti. Palo tuhosi tuomikirkon sisustan ja sen tornin huipun. Nykyinen huippu on rakennettu palon jälkeen. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Samoin kirkon kappeleita sekä pääkuoria on palon jälkeen sisäpuolisesti uudistettu muun muassa maalauksin.

Nykyisin toimitetaan kirkon korjaamista sen rakennushistoriallisia seikkoja silmällä pitämällä.

Rakenne, sisustus ja esineistö

Tuomiokirkko on rakennettu matalalle kummulle nimeltään Unikankare. Kirkon pituus on 89 m, leveys noin 38 m ja korkeus 44,5 m. Tornin korkeus on 85,53 m.

Tuomiokirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello. Siinä on ainoastaan tuntiosoitin.

Tuomiokirkossa on nykyisin kolmet urut: kuoriurut ovat vuodelta 1973 ja pääurut sekä Tarkk'ampujankappelin urut vuodelta 1980 . Pääuruissa on 81 äänikertaa ja ne ovat Suomen toiseksi suurimmat Lapuan tuomiokirkon urkujen jälkeen. Kirkossa on hyvä katedraaliakustiikka.

Kirkon eteläisellä lehterillä on Tuomiokirkkomuseo, joka kertoo kirkon historiasta ja rakennusvaiheista. Museossa on esillä pyhimyspatsaita ja kirkon esineistöä katoliselta ajalta sekä tekstiilejä ja hopeaesineitä uskonpuhdistuksen jälkeiseltä ajalta.

Tuomiokirkossa oli keskiaikana kaikkiaan 42 pyhimysalttaria. Omat alttarit oli ainakin seuraavilla pyhimyksillä: Neitsyt Maria, Pyhä Henrik, Pyhä Eerik, Pyhä Kristoforos, Pyhä Maria Magdaleena, Pyhä Katariina Aleksandrialainen, Pyhä Katariina Sienalainen, Pyhä Birgitta, Pyhä Ursula, Pyhä Margareta, Pyhä Barbara, Pyhä Helena, Pyhä Anna, Pyhä Gertrud ja Pyhä Veronika.

Vuodesta 1944 lähtien Yleisradio on joka arkipäivä lähettänyt radiossa Turun tuomiokirkon kellon klo 12:n lyönnit. Nykyisin ne lähetetään YLE Radio 1:n kanavalla.

Kappelit ja kuorit

Pääkuorissa eli Kaikkien Pyhien kappelissa on Fredrik Westinin maalaama alttaritaulu (1829–33). Kuori on koristettu R. W. Ekmanin tekemillä freskomaalauksilla (1850-54). Suurimmista maalauksista toisessa piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä, ja toisessa Mikael Agricola antaa suomalaisen raamatunkäännöksen Kustaa Vaasalle. Näiden lisäksi on kuorissa on pienempiä maalauksia, jotka kuvaavat tapahtumia Jeesuksen elämästä, kuten viimeistä ehtoollista, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta.

Muita osia ovat:

  • Pyhän Ristin kuori
    • Pyhän Katariinan kappeli
    • Pyhän Bartolomeuksen kappeli
  • Pyhän Johanneksen kappeli
  • Pyhän Ruumiin kappeli
  • Pyhän Yrjänän kappeli. Piispa Hemmingin (k. 1366) pyhäinjäännöslipas 1500-luvulta sijaitsee nykyisin Pyhän Yrjänän kappelissa.
  • Kankaisten kappeli
  • Pyhän Laurentiuksen kappeli
  • Tigerstedt Wallenstjerna
  • Pormestarin kuori
  • Sielujen kappeli
  • Pyhän Ursulan kappeli
  • Kastekappeli. Kattoon maalattuna Marian kasteruusu.

Tuomiokirkon haudat

Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka. Kirkon lattian alle vuosisatojen kuluessa haudattujen henkilöiden määrä laskettaneen tuhansissa. Kirkossa on 90 muurattua hautakammiota eli muurihautaa sekä laskematon määrä multahautoja. Turun tuomiokirkkoon hautaaminen lopetettiin 1784.

Tuomiokirkossa on useita hautakammioita, joista merkittävimmät ovat:

  • Horn- ja Kurki-sukujen eli Kankaisten sukukammio, jossa on kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi sekä hänen marmorikuvansa. Lattian alle on haudattu Turun hovioikeuden presidentti, valtioneuvos Juho Kurki (k. 1652) sekä Evert Kustaanpoika Horn (k. 1687).
  • Tavast-suvun hautakammio eli entinen Pyhän ruumiin kappeli on hautakammioista suurin. Sen rakennutti piispa Maunu Tavast (k. 1452). Hänen hautansa on hautakammion keskellä. Hänen vasemmalla puolellaan on haudattuna hänen seuraajansa Olavi Tavast (k. 1460) sekä oikealla puolella piispa Maunu Stjernkors (k. 1500). Kammioon on haudattu myös piispa Martti Skytte (k. 1550) sekä skotlantilainen kenraalimajuri Samuel Cobron (1574 - 1621). Kammion ympärillä on rautainen aitaus, johon on kuvattu Tavast-suvun vaakunoita sekä vuosiluku 1425.
  • Tott-suvun hautakammio oli ennen Pyhän Laurentiuksen kappelina. Kammion lattian alle on haudattuna useiden Tott-, Creutz- ja Brahe-sukujen edustajien maalliset jäännökset. Näistä merkittävimmät ovat Åke Tott (k. 1640) ja hänen puolisonsa Sigrid Bjelke ja Kristina Brahe, Erik XIV:n tytär Sigrid Wasa (k. 1633) sekä maaherra Lorentz Creutz (k. 1698). Kaarina Maununtytär oli aiemmin haudattuna samassa kammiossa, kunnes hänet siirrettiin Kankaisten hautakammioon. Kammiossa säilytettiin myös Pyhän Henrikin pyhäinjäännökset, kunnes venäläiset ryöstivät ne vuonna 1720. Kammiossa on Pietari Brahen vuonna 1678 pystyttämä muistomerkki.
  • Gezelius-suvun hautakammioon on haudattu piispa Johannes Gezelius vanhempi (k. 1690), hänen poikansa piispa Johannes Gezelius nuorempi (k. 1718) sekä tämän poika, Porvoon piispa Johannes Gezelius (k. 1733).
  • Kijk-suvun hautakammion paikalla sijainneeseen vanhempaan muurihautaan on haudattu muun muassa Turun hovioikeuden presidentti Juhana Munck (k. 1663).
  • Stålhandske-suvun hautakammioon entiseen Sielujen kuoriin on haudattu Torsten Stålhandske (k. 1644). Hänen maalliset jäännöksensä ovat suuressa messinkisin koristeluin varustetussa tina-arkussa, joka on valmistettu Stettinissä hänen kuolinvuotenaan. Arkku oli alun perin lattian alla hautaholvissa, mutta nostettiin näkyville 1800-luvun lopun restaurointien yhteydessä.
  • Wallenstjerna-suvun hautakammion rakennutti vuonna 1677 Turun hovioikeuden asessori Olof Wallenstjerna sukunsa hautakammioksi.

Kirkon ulkopuoli

Kirkon pihalla on Mikael Agricolan patsas, ja ulkoseinässä Pyhän Kristoforoksen alttari. Kirkon eteläpuolella olevassa puistossa on H. G. Porthanin hauta.

Katso myös

  • Turun tuomiokirkon Mustakirja
  • Manuale Aboense
  • Piispa Henrikin liturgia
  • Turun tuomiokapituli
  • Graduale Aboense
  • Missale Aboense
  • Turun palo

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Gardberg, C. J. & Heininen, Simo & Welin, P. O.: Kansallispyhäkkö: Turun tuomiokirkko 1300–2000. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1398-1.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta '.
Lueteltu seuraaviin luokkiin:
Julkaise kommentti
Vihjeitä
Kalle R
24 march 2018
It’s impressive and beautiful in its simplicity, be sure to visit it and make a tour inside when in Turku. Piece of history.
Citynomadi
5 may 2014
in order to know more scan the QR codes in front of the chapels. The virtual tomb toir will be trabslated shortly.
Joonas Jylhä
23 january 2014
Considered to be the most important religious building in Finland. The small Cathedral Museum in the south gallery casts light on the history and life in and around the Cathedral.
Citynomadi
27 april 2014
There's a good QR-guidance for chapels in church, get to know more!
Citynomadi
11 september 2012
Check out medieval church history via Citynomadi's QR codes in the church. Citynomadi.com seach Turku
Sergey Evdokimov
12 may 2014
Аскетично. Внутри есть бесплатный туалет
7.8/10
Kai Koljonen, EnMork ja 15 821 useammat ihmiset ovat olleet täällä
Original Sokos Hotel Hamburger Börs

alkaen $159

Scandic Julia

alkaen $206

Scandic Plaza Turku

alkaen $185

Original Sokos Hotel City Börs

alkaen $139

Centro Hotel Turku

alkaen $148

Original Sokos Hotel Seurahuone Turku

alkaen $125

Suositeltava nähtävyyksiä lähellä

Näytä kaikki Näytä kaikki
Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Åbo Akademi

Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Aboa Vetus & Ars Nova

Aboa Vetus & Ars Nova on vuonna 1995 toimintansa aloittanut museo

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Puutorin Vessa

Puutorin Vessa on ravintola Turussa Puutorilla. Puutorin Vessa oli

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Luostarinmäen käsityöläismuseo

thumb|230 pix|Luostarinmäen käsityöläismuseoLuostarinmäen käsi

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Åbo Svenska Teater

Åbo Svenska Teater (ÅST, suom. Turun Ruotsalainen Teatteri) on T

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Posankka

Luokka: Taiteeseen liittyvät artikkelit

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Wäinö Aaltosen museo

Wäinö Aaltosen museo (WAM) on Turussa sijaitseva nykytaiteeseen p

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Harmonia (veistos)

Harmonia on Achim Kühnin suunnittelema suihkulähdeveistos. Se s

Samanlaisia ​​nähtävyydet

Näytä kaikki Näytä kaikki
Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Frauenkirche (Dresden)

Frauenkirche on luterilainen kirkkorakennus Dresdenin kaupungissa,

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Ulmin tuomiokirkko

Ulmin tuomiokirkko (Шаблон:K-de) on luterilainen tuomiokirkko Ulmin

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Suurkirkko (Tukholma)

Suurkirkko (Storkyrkan), toiselta nimeltään Pyhän Nikolain kirkko (S

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
Porvoon tuomiokirkko

Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon

Lisää toivelistaan
Olen ollut täällä
Käyty
St. Marienkirche

St. Marienkirche on evankelinen kirkko Saksan pääkaupungissa B

Katso kaikki vastaavat paikat