Troija (Ilion) oli Vähässä-Aasiassa sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Kaupungin uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta Heinrich Schliemannin 1870-luvulla tekemät arkeologiset kaivaukset vahvistivat Troijan olemassaolon.
Troija (Ilion) oli Vähässä-Aasiassa sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Kaupungin uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta Heinrich Schliemannin 1870-luvulla tekemät arkeologiset kaivaukset vahvistivat Troijan olemassaolon. Muun muassa antiikin Kreikan historioitsijoiden mukaan Troija oli Hisarlikin linnoitettu kukkula, joka on nyt raunioina. Silloin Troija oli muinainen kaupunki nykyisen Turkin luoteisosissa noin 6,5 km kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Aigeianmereen.
Tämä Vähän-Aasian keskus syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa, ja se tuhoutui ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Troija aloitti pienenä kyläpahasena, joka kasvoi ja jonne rakennettiin linnoitettu ylimystön asuinalue jo noin 2600 eaa. Noin 1700 eaa. Troija kasvoi myöhäispronssikaudella todella valtavaksi. Samoihin aikoihin sinne ilmestyi varhaiskreikkalaisia mykeneläisiä vaikutteita. Näihin aikoihin kaupunki rikastui muun muassa villan ja hevosten myynnillä. Homeroksen Ilias-teoksessaan mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VIIa. Joku ryösti Troijan joskus 1200 eaa. Tällöin saatettiin käydä Homeroksen mainitsema Troijan sota. Paikalla asuttiin vielä noin 100-500 jaa.
Ranskalainen Lechevalier uskoi 1700-luvun lopulla muinaisen Troijan löytyvän Bunarbashin (Bournabashin), "Lähteensilmän" kukkulalta, joka on melko kaukana sisämaassa. Siellä on lähteitä ja linnoitusmainen rakennelma. Vuonna 1822 Charles McLaren löysi roomalaisten Troijan raunioille perustaman Iliumin kaupungin ja arveli Troijan sijainneen samalla paikalla. Tämä johtui siitä että Iliumin kaupungin asukkaat väittivät antiikin aikoina kaupunkinsa olevan Troijan perillinen, niin kuin myös hellenistinen maantieteilijä Strabon. Saksalainen rikas liikemies Heinrich Schliemann päätteli Troijan olevan tosiaan Hissarlikin kukkulalla, jonka lähteiden lämpötila vastasi muinaisten kreikkalaisten kuvausta. Hän kaivoi ensimmäisenä Hisarlikia ja löysi muun muassa suuren määrän kultaa, jota kutsui "Priamoksen aarteeksi". Monet vastustivat Schliemannin elinaikana ankarasti ajatusta, että hän olisi löytänyt muinaiskreikkalaisen Troijan. Wilhelm Dörpfeld kaivoi Troijassa 1893-94 niin kuin myös 1932-38 Carl Blegen. Manfred Korfmann tutki paikkaa vuodesta 1988 ja vuodesta 2006 Ernst Pernicka.
Troija eli Ilion saatetaan mainita Emil Forrerin mukaan heettiläisissä tauluissa nimellä Wilusa tai Taruisa, ja Aleksandus on ehkä sama kuin Alexandros.
Troijan nimitys on kreikaksi Troia tai Troie, myös Ilios tai Ilion, latinaksi Ilium ja turkiksi Truva.
Troijaksi nykyään oletettu paikka on Luoteis-Turkissa sijaitseva Hisarlikin eli Hissarlikin rauniokumpu.
Troija eli Hisarlikin kukkula sijaitsee Vähän-Aasian ja Balkanin niemimaan rajakohdassa, ja Mustanmeren ja Välimeren välisen salmen lähellä. Melko lähellä on korkea Ida-vuori. Paikka on 5 km Hellespontuksen suulta. Kukkula on Simoeis- ja Skamandros-jokien välissä. Skamandros on nykyään Karamanderes.
Hisarlik on noin 30 metriä korkea, eri asutuskerrostumia sisältävä Lähi-idälle tyypillinen tell.
Meren ranta oli Mykenen aikoihin Hisarlikia paljon lähempänä. Tämä oli viimeinen satama jossa voidaan odottaa suotuisaa tuulta matkattaessa Mustallemerelle.
Tällöin sen läheltä kulki ehkä muinaisia maa- ja merikauppareittejä. Kaikki eivät ole samaa mieltä kaupan merkityksestä Troijan synnylle ja kasvulle. Joka tapauksessa Troija sai eri aikoina kulttuurivaikutteita sekä Balkanin niemimaan, Egeanmeren että Anatolian suunnalta. Näistä suunnista kohdistui Troijaan myös hyökkäyksiä ja kansainvaelluksia. Paikka sijaitsi historiansa alussa lähellä muinaista rantaviivaa.
Olemassaolonsa aikana Troija ehdittiin tuhota ja rakentaa edellisten raunioiden päälle useita kertoja uudelleen. Kaupunki koki välillä kukoistuksen aikoja suuren ruhtinaskunnan keskuksena. Tosinaan kaupunki taantui pikkukaupungiksi tai kyläksi. Joskus kaupungin väestö saattoi vaihtua, ja välillä hyökkäys tai maanjäristys tuhosi sen.
Troija perustettiin varhaispronssikaudella noin 3000 eaa. Ensimmäinen Troija oli vielä pikkukylä, jossa asui paikallinen päällikkö. Näin ollen Troijan kaltainen keskus oli aikakaudelle tyypillinen linnoitettu keskus, jota ylimystö johti. Eläminen pohjautui mm. maanviljelyyn, karjan kasvatukseen ja kalastukseen.
Troija I ja rakennettu pienistä kivistä ja savesta. Alussa kukkulalla asui noin 20 x 7 metrin kokoisessa suurhallissa, megaronissa, paikallinen ruhtinas perheineen. Kreikan manneralueelta tai Kykladeilta tuotiin marmorisia jumalankuvia. Rengasmuuri oli noin 200 m pitkä ja 3,5 m korkea.. Muurit olivat 2-3 m paksut.
Troija I:ssä oli Lähi-idälle tyypillisä hautauksia talojen lattioiden alle.
Tämä vaihe kattoi 11 kerrosta Ia-Ik. Troijan keskuskukkula laajeni hieman kauden kestäessä, mutta rakentaminen oli melko hentoa. Useimmat talot olivat yksihuoneisia.
Kulttuuri levittäytyi pohjoisen Egeanmeren ja Marmarameren ympärille. Kauppa ulottui Välimerelle, Anatoliaan ja Eurooppaan. Troija I:n tyyppisä löytöjä on tehty Lamnokselta ja Lasbokselta Poliochnista ja Thermistä ja Luoteis-Anatoliasta.
Ehkä jo Troijan I, ehkä I c kerrostumassa lienee ollut indoeurooppalaista väestöä, joka liitetään laajempaan kulttuurikokonaisuuteen, johon kuului mm. Ezeron kulttuuri. Troija I paloi.
Kasvavassa, ajan myötä voimakkaassa ja rikkaassa Troija II:ssa oli vahvasti linnoitettu ylimystön palatsi kukkulalla, ja paaluaitauksen ympäröimä alakaupunki. Palatsi oli keskusalueen suurin rakennus 10 x 20 metriä, ja sitä ympäröi noin kymmenen normaalin kokoista rakennusta. 330 m pituisen muurin ympäröimän palatsialueen ala oli 9000 m2.
Paikan taiteessa oli Anatolian Hattin piirteitä. Troija II oli niin rikas kullasta, että kumpua ensiksi tutkinut Schliemann luuli Troija II:n olevan Priamoksen aikainen Iliaan Troija, ja löytäneensä Priamoksen aarteen. Uskotaan troijalaisten ryöstäneen osan aarteistaan naapurikansoilta. Troija II oli ajalle ja seudulle siitä erikoinen, että sieltä on löydetty 12 kulta-aarretta ja merkkejä laajasta dreijan käytöstä.
Troija II tuhoutui noin 2300 eaa vihamielisen kansan hyökkäykseen koska se paloi. Troija II tuhottiin historiansa lopussa kahteen kertaan ja paloi. Samaan aikaan kun Troija II tuhoutui, hävisi monta muutakin Länsi- ja Etelä-Anatolian varhaispronssikautista EB II:n asuinpaikkaa. Tuhoajat olivat ehkä luuvilaisia. Troija III:n kulttuuri ei eronnut Troija II:n kulttuurista. Tällöin luuvilaiset saattoivat pelkästään hävittää ja ryöstää paikan, eivät asettuneet sinne pysyvästi asumaan.
Kaupunki taantui seuraavina vuosisatoina. Metsästys oli tärkeä elinkeino. Keramiikka ei juurikaan muuttunut aiemmasta. Kupolimainen uuni ilmestyi. Troijat III-V0 rakennettiin noin 2300-2050 eaa. ja olivat edelliseen verrattuna taantuneita. Troija III:n aikaan kaupunki oli heikko ja pieni. Sen kadut olivat kapeat, se oli ahtaasti rakennettu ja talot tehty kivestä, ei savitiilestä kuten aiemmin. Kaupunki ryöstetiin ja poltettiin. Myös Troijat IV ja V olivat pieniä. Troija IV rakennettiin taas savitiilistä ja kupoliuuni ilmestyi. Paikan ala oli 4 eekkeriä..
Troija IV:n alussa oli köyhää, kaupunki eristyksissä. Ehkä ilmaston kuivuminen ja kylmeneminen taannutti alueen maanviljelyn. Troija IV:ssä näkyy uusi kulttuuri, niin kyin myös Beycesultan II:ssa, joka oli luuvilainen.
Troija V:n perustamiseen liittyi ehkä uuden väestön saapuminen. Noin vuodesta 2000 eaa. alkoi näkyä merkkejä paremmasta sisustuksesta, paikallisesti valmistetusta pronssiesineistöstä ja paremmasta keramiikasta. Anatoliassa kukoisti Hatti ja pohjoisessa Zalpa. Kaupungin uusi väestö oli ehkä Arzawan luuvilaisia. Siltikaupungin vaurastuminen vei vuosisatoja. Joidenkin mukaan uusi väestö olisi saapunut vasta Troija VI:n alussa. Kaupungin keskus kasvoi lopulta 18000 m2 kokoon.
Troija VI oli aiempia Troijia suurempi. Luultavasti kaupungin asukkaat olivat mykeneläisten sukuisia varhaiskreikkalaisia. Troija VI kesti noin 500 vuotta. kausi jakautuu 8:aan alavaiheeseen VIa-Vih. Hevonen oli yleinen. Troija vei luultavasti villaa ja hevosia, ja toi muun maljakoita ja pronssiesineitä. Vuosina 1900-1300 eaa olleen Troija VI:n linnoitus oli jo hyvin jykevä. Muurit joiden pituus oli 500 m, kasvoivat rakennustöissä 9 m korkeiksi. Muureissa oli vallisarvia, ja niiden ulkoseinät kallistuivat ulospäin. Muurien sulkemaan yläkaupunkiin pääsi vain neljän portin kautta.
Tältä ajalta on löydetty alakaupunkia ympäröivä puinen paaluvarustus 400 m etelään kaupungin keskuslinnoituksesta. Keskuslinnan ala oli noin 2 ha, ja koko kaupungin ala silloin ehkä 20 ha. Uudenlainen keramiikka jäljitteli metallisia esineitä, varsinkin kreikkalaista muistuttava harmaa keramiikka. Kauppaa käytiin Egeanmeren saarien ja Manner-Kreikan kanssa, ja mykeneläinen keramiikka yleistyi ajan mukana.
Paikalla asui ehkä noin 7000 ihmistä. Keramiikka oli harmaata minyalaista tyyppiä. Näin ollen tämän ajan Troija liitetään Kreikkaan ehkä tuolloin saapuneiden "akhaijien" sukulaiskansaksi..
Troija VIh tuhoutui noin 1300 eaa ehkä maanjäristyksessä. Asukkaat rakensivat uuden kaupungin, Troija VII:n.
Myös Troija VIIa oli vahvasti linnoitettu. Sen linnoitetun keskustan varustukset olivat edellisen Troijan valleja jykevämmät. Troijan pinta-ala oli tuolloin noin 20 hehtaaria ja siellä asui jopa 5000 - 10 000 ihmistä. Tällöin kaupunki oli aikansa ja seutunsa mittojen mukaan suuri, tosin sen talot olivat aiempaa pienempiä. Vuonna 1988 löytyi Troijaa ympäröivältä alueelta mahdollinen suuremman ympärysmuurin jäännös, jolloin kaupunki olisi sulkenut sisäänsä kymmenen kertaa suuremman alueen kuin tähän asti on ajateltu. Troija saattoi kattaa jopa 350 000 m². Lähialueella saattoi asuakjopa 50 000 ihmistä. Tuon ajan tornit olivat jopa 9 metriä korkeat.
Tämä keskus vallitsi ehkä noin n. 1300–1190 eaa. myöhäisheettiläisellä ajalla. Silloin syntyi 0,5-1 m kerrostumia. Se oli ehkä sama kuin heettiläisten mainitsema Assuwan Wilusa. Itse Troija VII a tuhoutui noin 1190 eaa. kestettyään vain noin sata vuotta.
Tuhon ajalta on löydetty väkivallan merkkejä ja palaneiden rakennusten jätteitä.. On epäilty että Troija VIIa olisi tuhoutunut Homeroksen mainitsemassa Troijan sodassa. On myös mahdollista että merikansat tai jotkut muut olisivat ryöstäneet sen. Näihin aikoihin romahti myös heettiläisten valtakunta. Merikansoista osa saattoi olla kreikkalaisia.
Seuraavaksi edellisten rauniolle nousi vain pieniä kyliä. Troija VIIb tehtiin aiemmasta poiketen kivitaloista, mutta oli väestöltää pieni vaikka kukkula oli aiempaa laajempi.
Nyt elettiin rautakautta.
Osa linnoitteista oli käytössä. Käsin tehty keramiikka ilmastyi sen jälkeen kun oli noin 1000 vuotta käytetty dreijaa. Tällä keramiikalla on yhteyksiä Kaakkois-Eurooppaan.
Sen historia jakautuu ainakin kahteen vaiheeseen, joiden välillä tai joita ennen kaupungin väestö vaihtui ei-kreikkalaisiksi. Tuolloin elettiin levotonta pimeää kautta Kreikan mantereella, kun Mykenen sivilisaatio oli romahtanut. VIIb:stä on löydetty mm. luuvilaisia hieroglyfejä. Sekä Troija VIIb1 1120 eaa. ja nimenomaan VIIb2 1020 eaa ( välillä 1050-1000) tuhoutuivat ehkä tulipaloissa. Traakialaiset lienevät vallaneen kaupungin kauden b1 lopussa. Luultavasti kerrostumien VII b1, b2 välillä fryygialaiset hyökkäsivät. Myös pieni VIII oli ensimmäinen varsinaisesti antiikkikreikkalainen TroijaVIIbe:n jälkeen kaupunki hylättiin. Tämän jälkeen Troija oli hylättynä noin 200-250 vuotta.
Noin 700 eaa - 85 eaa oli antiikin ja hellenistisen ajan Iilion, Troija VIII.. . Noin 700-300 oli antiikin kreikan kausi, sitten Aleksanteri Suuren suosima helleneistinen Troija.
Roomalainen komentaja Fimbrion hävitti kreikkalaisen kaupungin. Roomalaisajan Ilium Novum, Troija IX, oli noin 85 eaa. - 500/700 jaa.
Arkeologit ovat tunnistaneet tähän mennessä yhdeksän eri kerrosta alatyyppeineen, jotka on nimetty rakentamisvaiheen mukaan. Ne numeroidaan yleensä roomalaisin numeroin I, II jne. Amerikkalaisten mukaan kaupungin alavaiheita on 46, ja ne nimetään Ia, Ib ja Ia1, Ia2 jne.
Hissarlikin eli Troijan kerrostumat.
Kerrostuma | Ajoitus | Kausi | Muuta |
---|---|---|---|
Troija I | 3000–2600 eaa. | Länsi-Anatolian varhaispronssikausi 1 eli EB 1 |
|
Troija II | 2600–2250 eaa. | EB 2 | Vahva Troija |
Troija III | 2250–2100 eaa. | Varhainen EB 3 | Heikko Troija |
Troija IV | 2100–1950 eaa. | Keskimmäinen EB 3 | Heikko Troija |
Troija V | 2000-1700 eaa. | Myöhäinen EB 3 | |
Troija VI | 1700-1400 eaa. | Mykenen aikaa | Vahva Troija |
Troija VIh | 1400-1300 eaa. | Myöhäinen pronssikausi LB |
|
Troija VIIa | n. 1300-1190 eaa. | LB | Vahva Troija, tuhoutui hyökkäyksessä (todennäköisin Iliaan Troija) |
Troija VIIb1 | 1200-1100 eaa. tai 1180/1150 eaa | Rautakausi | |
Troija VIIb2 | 1100-1000 eaa. | ||
Troija VIIb3 | n. 1000-950 eaa. | ||
Troija VIII | 700 eaa. paikkeilla | ||
Troija IX | 85 eaa. -500/600 jaa. | hellenistinen Ilium |