Luokka: Uskontoon liittyvät artikkelit Simonópetran luostari (kreik. Μονή Σίμωνος Πέτρας, Moní Símonos Pétras, ”Simonin kallion luostari” tai Σιμωνόπετρα, Simonópetra, ”Simonin kallio”) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa. Athoksen kahdenkymmenen luostarin välisessä hierarkiassa Simonópetra on sijalla kolmetoista.
Simonópetran luostari on perustettu noin vuonna 1257. Sen perusti Pyhittäjä Simon, jonka mukaan luostari on saanut nimen ”Simonin kallion luostari”. Vuonna 1363 luostari kunnostettiin serbialaisten rahoituksella. Luostari paloi vuonna 1570 ja rakennettiin uudelleen valakialaisten tuella. Luostari paloi uudelleen vuonna 1622. Luostari taantui välillä ja alkoi toimia uudestaan 1700-luvun lopulla. Luostarissa oli vakava palo myös vuonna 1891. Tuolloin se kunnostettiin venäläisten tuella. Vuonna 2011 luostarissa oli 75 asukasta.
Simonópetra sijaitsee Athoksen niemimaan länsirannikon eteläosissa. Korkeaseinäinen, seitsenkerroksinen luostarirakennus on rakennettu jyrkälle vuorenrinteelle noin 330 metrin korkeuteen. Luostarin pääkirkko (katholikon) on rakennettu noin vuonna 1600 ja nykyisessä muodossaan vuoden 1891 palon jälkeen. Se on omistettu Kristuksen syntymälle. Luostariin kuuluu neljä kappelia sen sisäpuolella ja kahdeksan ulkopuolella. Tulipalojen vuoksi luostarin kirjasto on monia muita Athoksen luostareita pienempi ja käsittää lähinnä jälkibysanttilaisia käsikirjoituksia sekä nykyaikaista tieteellistä kirjallisuutta ja tiedejulkaisuja.
Luostarin pyhäinjäännöksiin kuuluu muun muassa Magdalan Marian vasen käsi, jonka sanotaan säilyneen erikoisen hyvin ja jota pidetään ihmeitätekevänä. Siksi Mariaa pidetään myös luostarin ”toisena perustajana”.
Linnuntietä noin 1,5 kilometriä luostarista etelään sijaitsee Pyhittäjä Gregorioksen luostari.
