Rogunin pato on rakenteilla oleva suuri patoallas vesivoimaloineen Vahšjoessa Tadžikistanin erityisalueen Rogunin kaupungin alueella (tadžikiksi Роғун), linnuntietä runsas 50 kilometriä Norakin padosta koilliseen (yläjuoksulle). Rogunin padosta on suunniteltu maailman korkeinta ihmisen rakentamaa maa-ainespatoa; valmistuessaan sen korkeuden on suunniteltu olevan 335 metriä. Rogunin vesivoimalaitokseen tulee kuusi 600 MW:n Francis-turbiinia, joiden yhteisteho on 3 600 MW.
Voimalapadon rakentaminen alkoi vuonna 1976, jolloin Tadžikistan kuului Neuvostoliittoon. Tadžikistanin itsenäistyttyä vuonna 1991 hankkeen rahoitus väheni merkittävästi. Vuonna 1993 tulvavedet tuhosivat keskeneräiseksi jääneen patorakennelman suurelta osin.
Hanketta yritettiin käynnistää uudelleen. Vuonna 2004 Tadžikistan ja Venäjä sopivat padon rakentamisesta valmiiksi. Mukaan tuli venäläinen suuryhtiö Rusal, joka halusi samalla uudistaa seudun alumiinitehdasta (Tursunzoda) ja turvata vesivoimalalla alumiinituotannon energiansaantia. Tämä rakentamissopimus purettiin vuonna 2009.
Tadžikistan pyrki 2010-luvulle tultaessa hankkimaan rahoitusta patoprojektille myymällä patoyhtiön osakkeita kansalaisilleen ja mainostamalla hanketta laajalti tiedotusvälineissä. Rahoitusta hankittiin myös suoraan virkamiesten palkasta pidättämällä ja opiskelijoilta saatettiin vaatia maksua vesivoimalaan ehtona tenttiin pääsemiselle. Menettelyllä saatiin kokoon luokkaa 200 miljoonaa dollaria. Joitain vauvoja jopa nimettiin tänä aikana hankkeen kunnioittamiseksi nimellä Rogunshoh (Kuningas Rogun) tai Sahmiyabon (Osake). Kansainväliset rahoittajat, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), vaativat osakemyynnin lopettamista. Vuoteen 2012 mennessä oli ehditty rakentaa muun muassa juoksutustunneleita pääpadon rakennustöiden aikaisen virtauksen kanavoimiseksi muualle. Hanke pysähtyi Maailmanpankin käynnistämien vaikutusarviointien vuoksi. Hanketta arvosteli näkyvästi muun muassa (Amudarjan valuma-alueen vesivaroja laajasti keinokasteluun käyttävän) Uzbekistanin ensimmäinen presidentti Islom Karimov. Sittemmin Tadžikistan on sopinut myyvänsä sähköä Uzbekistaniin edullisesti ja maiden väliset suhteet ovat lämminneet.
Kattavammin arvioitu patohanke käynnistettiin jälleen vuonna 2016. Hankkeen pääurakan voitti italialainen rakennuskonserni Salini Impregilo S.p.A., ja urakan kustannusarvio oli 3,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Rakennushankkeen kokonaiskestoksi yhtiö esittää hankesivullaan 11,5 vuotta (138 kk).
Rogunin pato voimalaitoksineen on osa Tadžikistanin valtiollisen Barki Tajik -energiayhtiön voimalaitoshankkeita. Hankkeen myötä Tadžikistanin arvioidaan saavuttavan energiaomavaraisuuden myös talvikuukausina ja pystyvän myymään merkittävän määrän sähköenergiaa Pakistaniin ja Afganistaniin.
Marraskuussa 2018 uutisoitiin maa-ainespadon nousseen runsaan 75 metrin korkeuteen. Rogunin vesivoimalaitokseen liittyvissä rakennustöissä raportoitiin olevan noin 20 000 henkeä, joista noin 3 000 rakensi Rogunin patoa. Padon synnyttämän Rogunin tekojärven tilavuus on tässä vaiheessa 214 miljoonaa kuutiometriä (0,214 km3), mikä mahdollistaa Rogunin vesivoimalan ensimmäisen generaattorin käyttöönoton. Tämän on suunniteltu tapahtuvan juhlavasti Presidentin päivän tilaisuudessa 16. marraskuuta 2018. Toinen generaattori on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Valmistuessaan 2020-luvun lopulla Rogunin patoaltaan tilavuudeksi on arvioitu 13,3 kuutiokilometriä.
