Luokka: Maantieteeseen liittyvät artikkelit Póros (kreik. Πόρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Argo-Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 22,9 neliökilometriä ja asukasluku 3 993 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Póros kuuluu Póroksen kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Póroksen kaupunki.
Póros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Peloponnesoksen niemimaan ja Attikan välissä olevassa Saroninlahdessa. Saaren erottaa Peloponnesoksen rannikosta ainoastaan noin 300 metriä leveä salmi. Póroksen kaupunki sijaitsee saaren eteläkärjessä tämän salmen pohjoisrannikolla, kun taas etelärannikolla Peloponnesoksen puolella sijaitsee sen eräänlainen kaksoiskaupunki Galatás.
Saaren korkein kohta on Óros Vígla (358 metriä).
Póros kuuluu hallinnollisesti Póroksen kuntaan. Saaren suurimmat asutukset ovat Póroksen kaupunki (3 651 asukasta), Kyaní Aktí (213) ja Ágios Nektários (101). (Katso myös: Luettelo Póroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Arkaaisella ajalla Póroksen pohjoisosa eli Kalaureia (myös Kalauria, nykyinen Kalavría) oli Troizenin hallinnassa, ja saaren koko antiikin historia liittyy läheisesti Troizenin vaiheisiin. 600-luvulla eaa. Póros toimi muun muassa Hermionen, Epidauroksen, Aiginan, Ateenan, Nauplian ja Orkhomenoksen kaupunkivaltioiden muodostaman amfiktyoniliiton keskuksena. Liiton tarkoituksena oli suojella kaupankäyntiä argoslaisia vastaan, ja se oli sekä poliittinen, merenkulullinen että uskonnollinen liittouma. 500-luvulla eaa. saarelle rakennettiin merkittävä Poseidonin temppeli, joka oli merkittävä kulttikeskus. Demosthenes teki itsemurhan siellä vuonna 322 eaa.
Póros oli muun Kreikan tavoin ensin Makedonian, sitten Ptolemaiosten ja Rooman vallassa. Tätä seurasivat bysanttilainen ja osmanivallan aika. Osmanivallan aika keskeytyi saarella välillä, kun saari oli venetsialaisten hallinnassa. Osmanivallan ajalta lähtien Póroksella oli merkittävä kauppalaivasto. Saari oli merkittävässä osassa Kreikan vapaustaistelun aikana ja toimi muun muassa sijaintinsa ansiosta merkittävänä kokouspaikkana. Vuonna 1828 saarella järjestettiin merkittävä kokous, jossa Iso-Britannian, Ranskan ja Venäjän lähettiläät tapasivat Ioannis Kapodistriaksen ja keskustelivat tämän kanssa itsenäisen Kreikan rajoista. Suunnitelma pantiin täytäntöön vuonna 1830. Saarella toimi Kreikan ensimmäinen laivastoakatemia vuosina 1828–1878 ja se on ollut merkittävä laivastosatama.
Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Póroksen kaupungin pieni arkeologinen museo, Kreikan laivaston historiaan liittyvät paikat sekä antiikin aikaisen Poseidonin temppelin paikka saaren pohjoisosassa.