Paharpur on rauniokaupunki Bangladeshissa. Mahayana-buddhalaiset asuttivat kaupunkia 700-luvulta 1200-luvulle ja se oli merkittävä kulttuurikeskus. Paharpur on erityisen arvokas buddhalaisesta arkkitehtuuristaan, joka levisi täältä ympäri Etelä-Aasiaa.
Kaupungin arkeologisesti merkittävin rakennus on suuri luostari, Sompur Bihara. Palan kuningaskunnan hallitsija Dharmapala rakensi luostarin 700-luvulla aasialaiseksi oppimis- ja pyhiinvaelluskeskukseksi. Luostarikompleksin pinta-ala on 85 000 m² ja se koostuu 177 luostarikammiosta, useista stupista ja temppeleistä sekä lukuisista muista sivurakennuksista.
Vuonna 1985 luostari valittiin UNESCOn maailmanperintölistalle.
