Vesipyörre eli kurimus on vesistössä esiintyvä luonnonilmiö, jossa vesimassa pyörteilee suppilomaisesti alaspäin. Vesipyörre syntyy, kun veden virtaus osuu tietyllä tavalla rakentuneeseen rantapenkereeseen, jossa vastakkaiset virtaukset kohtaavat. Myös tuuli voi synnyttää pyörteilyä vesimassassa. Pyörteitä tiedetään syntyneen myös silloin, kun kivet ja vuorovesi häiritsevät merivirran kulkua. Myös voimakas tsunami voi synnyttää vesipyörteen.
Eri puolilla maailmaa on useita tunnettuja pyörteitä, joista yksi sijaitsee rotkossa Niagaran putouksien alapuolella. Joen alajuoksulla 5 km:n päässä varsinaisista putouksista sijaitsevassa hevosenkenkäpyörteessä on niin rajuja vesipyörteitä, että niiden synnyttämä eroosio kuluttaa joenpenkkaa 8 cm vuodessa. Toinen kuuluisa vesipyörre on Maelstrøm Norjassa. Se syöksähtelee ja pyörii kahden saaren välissä maan luoteisrannikon edustalla ja on vaarallisimmillaan silloin, kun tuuli puhaltaa sitä vastaan vuoroveden samalla vaihtuessa vuoksesta luoteeksi.
Vesipyörteen pyörimisnopeus riippuu pyörteen koosta ja tuulesta. Suurimmat vesipyörteet voivat pyörteillä jopa 20–30 km tuntivauhdilla otollisissa oloissa. Maailman nopeimpia vesipyörteitä ovat Saltstraumen Bodøn ulkopuolella Norjassa (nopeus 37 km/h); Moskstraumen Lofooteilla Norjassa (nopeus 27,8 km/h) '; Old Sow Eastportissa Mainessa Yhdysvalloissa (nopeus 27,6 km/h)'; Naruton vesipyörteet Japanissa (nopeus 20 km/h); ja Corryvreckan Skotlannissa (nopeus 18 km/h). Voimakkainkaan vesipyörre ei pysty upottamaan laivaa, mutta voi hukuttaa ihmisen. Fiktiossa on esiintynyt muutamia "tappajapyörteitä", kuten Kharybdis Odysseuksen tarinoissa tai Jules Vernen romaanissa Sukelluslaivalla maapallon ympäri (1869), jossa Kapteeni Nemo ohjaa sukellusveneensä Nautiluksen vesipyörteeseen. Vesipyörre esiintyy myös Edgar Allan Poen tarinassa "A Descent into the Maelström" (1841). Elokuvassa Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla Lentävä Hollantilainen uppoaa valtavaan vesipyörteeseen taistelun jälkeen.
