Merenkurkku (Шаблон:K-sv tai vain Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalle. Leveydeltään se on noin 70–80 km. Merenkurkun alueella maa kohoaa 8–9 mm vuodessa. Merenkurkun yli on ehdotettu siltaa, mutta minkäänlaista poliittista päätöstä asiasta ei ole tehty. Merenkurkun suolapitoisuus on noin 0,4–0,45 %.[1]
Heinäkuussa 2006 Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luontokohteena. Alue lisättiin maailmanperintölistalle aiemmin listalla olleen Ruotsin Höga kustenin laajennuksena. Yhdessä ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisesti. Alue vapautui jäätiköstä noin 10 000 vuotta sitten.
Maankohoaminen kaventaa Pohjanlahtea erityisen voimakkaasti juuri Merenkurkusta sekä Ruotsin että Suomen puolelta. Niinpä on oletettavissa, että vähitellen Merenkurkun kohta nousee koko leveydeltään maaksi ja Perämeri muuttuu järveksi. Tähän ei välttämättä mene enempää kuin 2 000 vuotta.Шаблон:Lähde