Machu Picchu (ketšuaksi Machu Pikchu ’vanha vuori’ tai ’vanha huippu’, tunnetaan myös nimellä inkojen kadonnut kaupunki) on muinainen, hyvin säilynyt inkakaupunki Andien harjanteella Perussa Etelä-Amerikassa. Paikka lienee inkavaltakunnan tunnetuin jäänne, koska sen sijainti ja geologiset piirteet ovat ainutlaatuiset, ja koska siitä kuultiin vanhassa maailmassa vasta vuonna 1911. Machu Picchu on UNESCOn maailmanperintökohde ja sen vahingoittumisesta runsaan matkailun takia on oltu viime aikoina huolestuneita.
Machu Picchun rakentaminen alkoi noin vuonna 1440. Kaupungin rakennuttajaksi arvellaan inkahallitsija Pachacutia. Kaupunki käsitti noin 200 rakennusta, joista pääosa oli asuinrakennuksia. Joukossa oli myös julkisia rakennuksia, kuten temppeleitä ja varastoja. Machu Picchussa ja sen ympäristössä oli noin 1 200 asukasta, pääasiassa naisia, lapsia ja pappeja.
Machu Picchu oli asuttuna siihen saakka, kunnes espanjalaiset saapuivat Peruun 1532. Ei osata varmasti sanoa miksi Machu Picchu hylättiin, koska valloittajat eivät koskaan löytäneet kaupunkia.
Ensimmäinen tunnettu Macchu Picchussa käynyt ulkomaalainen oli yhdysvaltalainen Hiram Bingham 24. heinäkuuta 1911. Bingham kirjoitti Machu Picchusta menestysteoksen, ja vei sieltä kotimaansa museoihin lukuisia esineitä, joita Peru on viime vuosina vaatinut palautettaviksi. National Geographic teki Machu Picchusta erikoisnumeron huhtikuussa 1913, ja kaupunki nousi maailmanmaineeseen.
Machu Picchu sijaitsee 2 430 metrin korkeudessa Urubamba-laakson yläpuolella noin 70 kilometriä Cuscon kaupungista luoteeseen. Lähellä virtaa Urubamba-joki.
Machu Picchu on yksi Etelä-Amerikan tärkeimmistä arkeologisista keskuksista, ja se on suosituin turistikohde Perussa.
Vuosittain Machu Picchulla käy 400 000 turistia ja määrä on kasvussa jatkuvasti. mukaan kävijämäärä on aivan liian suuri. Tämän uskotaan aiheuttavan riskin koko alueelle. On myös toivottu lentokieltoa alueen ympärille. UNESCO on miettinyt Machu Picchun lisäämistä vaarassa olevien maailmanperintökohteiden listaan.