Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä. Se on vihitty käyttöön vuonna 1816 sotien viivytettyä rakennustyön valmistumista.
Pinta-alaa kirkolla on 1 091 neliömetriä. Istumapaikkoja on noin 1 500. Tyyliltään Kuopion tuomiokirkko edustaa 1800-luvun alun uusklassismia. Muodoltaan kivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Itäpäädyssä kirkkoa on torni ja lännessä alttari. Kirkkoa on korjattu 1866, 1877, 1895, 1925 sekä 1961. Kirkon korkeus on kellotornin kattoon mitattuna 35,5 metriä, korkeutta Kallaveden pinnasta on 56,4 m ja merenpinnasta 138,20 m. Kirkonkelloja on kaksi, vuosilta 1928 ja 1951.
Kuopion tuomiokirkon pääurut on rakentanut tanskalainen Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri vuonna 1986 ja niissä on 52 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Kuoriurut on rakentanut ruotsalainen Robert Gustavsson Orgelbyggeri AB vuonna 2003.
Alttaritaulun "Kristus ristillä" on maalannut Pietarissa suomalainen Berndt Abraham Godenhjelm. Alttaritaulun lahjoitti kirkkoon 1843 kirkkoherra ja teologian tohtori Matthias Ingman. J. V. Snellmanin päätoimittamassa Saima-lehdessä? oli ajalle harvinainen alttaritaulua koskeva arvostelu, missä todettiin, että alttaritaulu on reliefimäinen ja veistosta muistuttava, mikä heikentää sen ilmaisuvoimaa, mutta että se on oikein kaunis ja luultavasti kuuluu pohjoisen parhaimpiin.
Nykyinen kirkko on Kuopion viides, ensimmäinen valmistui vuonna 1552. Vuonna 1815 purettiin puinen kaupungin vanha kirkko Maaherrankadun eteläpäästä. Näiden toimenpiteiden seurauksena kaupan keskus Kustaantori (nykyinen Snellmaninpuisto) vahvisti asemansa kaupungin keskipisteenä. Kirkko sai tuomiokirkon aseman 1851. Tosin vuosina 1900–1939 Oulun kirkko toimi hiippakunnan tuomiokirkkona.
Kirkossa käy vuosittain noin 100 000 turistia ja jumalanpalvelusvierasta.'
Kirkon piirustukset laati konduktööri Pehr W. Palmroth 1795. Jacob Rijf toimi rakennusmestarina 1806 – 1807 ja kirkkoa rakennettiin kattolistojen korkeudelle vuoteen 1808, jolloin puhkesi Suomen sota. Rakennustöitä päästiin jatkamaan vasta 1812. Pehr Granstedt johti työtä 1813 – 1815.
Kirkkorakennuksen ja järvisataman välinen yhteys on harvinaislaatuinen sekä eräs selkeimipiä ja yhtenäisimpiä koko Suomessa. Tämä ulottuvuus antaa näkökulmaa Kuopion kirkkorakennuksen olemukseen ja ymmärtämiseen sekä kirkkopuiston maankäytöllisiin ratkaisuihin. Maisemallinen yhteys ja kulkuväylä kirkolta järvisatamaan kulkee suurelta osin esplanadipuiston kaltaista reittiä. Väylä kuluu olennaisena osana kaupunkikeskustan matkailulliseen ydinväylään, joka kulkee rautatieasemalta kauppatorin ja kirkon kautta Kallaveden rannan järvisatamaan. Kirkko on tällä suorakulman sisältävällä yhteydellä kuin kulmakivi.