Luokka: Uskontoon liittyvät artikkelit Konstamonítoksen luostari (kreik. Μονή Κωνσταμονίτου, Moní Konstamonítou, myös Konstamonitoun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa. Athoksen kahdenkymmenen luostarin välisessä hierarkiassa Konstamonítos on sijalla kaksikymmentä.
Konstamonítoksen luostari on perustettu 1000-luvulla. Luostarin perustaja oli todennäköisesti nimeltään Kastamonites, minkä vuoksi se tunnetaan myös nimellä Kastamonítoksen luostari. Luostarin historia tunnetaan paremmin vasta 1300-luvulta lähtien. Tuolloin se kuitenkin oli jo taantunut muun muassa merirosvojen hyökkäysten vuoksi. Myöhemmin ongelmia aiheuttivat osmanien asettamat raskaat verot ja velat. Luostari elpyi 1700-luvulla ranskalaisella tuella. Luostari paloi osittain vuonna 1717 ja korjaukset alkoivat vasta vuonna 1818, jolloin luostari alkoi elpyä. Vuonna 2011 luostarissa oli 51 asukasta.
Luostari sijaitsee Athoksen niemimaan länsirannikon keskivaiheilla noin 1,3 kilometrin päässä merenrannasta. Se on rakennettu metsäiseen vuorenrinteeseen noin 200 metrin korkeuteen. Luostarin nykyinen pääkirkko (katholikon) on rakennettu vuonna 1867 edeltäjänsä paikalle. Se on omistettu Stefanos Protomarttyyrille. Luostariin kuuluu viisi kappelia sen sisäpuolella ja neljä ulkopuolella. Luostarin kirjastossa on 110 käsikirjoitusta ja noin 5 000 painettua kirjaa.
Konstamonítoksen lähimmät luostarit ovat Zográfoksen luostari pohjoispuolella ja Docheiárioksen luostari eteläpuolella. Kumpaankin on matkaa linnuntietä noin 2,4 kilometriä.
