Luokka: Maantieteeseen liittyvät artikkelit Kah’ovkan tekojärvi (ukr. Каховське водосховище, Kah’ovske vodosh’ovyštše) on Ukrainan eteläosissa sijaitseva, pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi suurin tekojärvi ja 12. suurin makeanveden allas. Se muodostaa osan Dneprin alajuoksun pääuomaa, ja sijaitsee noin 410–460 kilometriä pääkaupunki Kiovasta kaakkoon. Tekojärvi sijaitsee Dnipropetrovskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla. Suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit tekoaltaan rannoilla ovat Nikopol, Enerhodar, Nova Kah’ovka ja Kah’ovka.
Tekojärvi syntyi Kah’ovkan vesivoimalapadon rakentamisen seurauksena Dnepriin vuonna 1956. Voimalapato rakennettiin vuosina 1950–1956 ja sijaitsee 12 kilometriä Hersonin alueen Kah’ovkan kaupungista lounaaseen. Padossa on kuusi 58,5 MW:n generaattoria, ja näillä tuotetaan vuosittain keskimäärin 1,4 TWh sähköenergiaa. 3,84 kilometriä leveän padon yli kulkee maantie ja rautatie. Vesivoimalan läheisyyteen on sittemmin noussut Nova Kah’ovkan kaupunki.
Tekojärven pituus on 240 kilometriä ja leveys enimmillään 23 kilometriä. Pinta-ala on 2 155 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Päijänteen ala, keskisyvyys 8,4 metriä (vaihteluväli 3-26 m; maksimi 32 m). Tekoaltaan kokonaisvesitilavuus on 18,15 kuutiokilometriä (noin 1,5 kertaa Päijänteen tilavuus), josta 6,78 km3 on käytettävissä. Helmikuussa 2018 oli rakenteilla Kah’ovkan 2. vesivoimala, jolla vesivoimayhtiö UkrHidroenerho pyrkii optimoimaan vesivoiman tuotantoa Kah’ovkan tekojärvestä. Tämä tuo valmistuessaan aiemman 335 MW:n voimalan (HES-1) lisäksi 250 MW uutta voimalakapasiteettia (HES-2).
Tekoaltaan vettä käytetään sähkövoiman tuottamiseen, kasteluun,
teollisuuslaitosten tarpeisiin ja kalankasvatukseen. Vettä
käytetään myös Pohjois-Krimin kanaaliin ja Dnepr-Kryvyi Rih
-kanaaliin. Tekoallas synnytti valmistuessaan myös riittävän
kulkusyvyyden Dneprin vesitielle ja mahdollisti laivaliikenteen.
Voimalapadon vieressä on laivaliikennettä palveleva
sulutus.