Helsingin keskuspuisto on Helsingin kaupungin suurin puisto. Keskuspuisto alkaa etelässä Töölönlahdelta keskeltä kaupunkia ja ulottuu pohjoiseen Haltialaan ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Puisto on laajuudeltaan noin 700 hehtaaria (1000, mikäli Haltialan pellot lasketaan mukaan) ja etelä-pohjoissuunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä. Se edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa.
.]]
Helsingin keskuspuisto on Helsingin kaupungin suurin puisto. Keskuspuisto alkaa etelässä Töölönlahdelta keskeltä kaupunkia ja ulottuu pohjoiseen Haltialaan ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Puisto on laajuudeltaan noin 700 hehtaaria (1000, mikäli Haltialan pellot lasketaan mukaan) ja etelä-pohjoissuunnassa noin kymmenen kilometriä pitkä. Se edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa.
Vakiintunut, arkikielinen käsitys ja hallinnollinen rajaus Keskuspuiston alueesta eroavat jossakin määrin toisistaan: esimerkiksi Haltialan/Vantaanjoen aluetta kutsutaan hallinnollisesti Helsinkipuistoksi. Olympiastadionin ympärillä sijaitseva Eläintarhan puistoalue lasketaan toisinaan Keskuspuiston osaksi, mutta suppeammassa merkityksessä Keskuspuiston katsotaan usein alkavan vasta Nordenskiöldinkadun pohjoispuolelta. Toisaalta Lääkärinkadun pohjoispuolinen alue mielletään yleisesti ja esitetään kartoissa Keskuspuistona, vaikka se ei kuulu Keskuspuiston osayleiskaavaan ja alueelle on laadittu kiistoja herättäneitä rakennussuunnitelmia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 24.8.2006, että Helsingin Keskuspuistolle ei laadita uutta omaa osayleiskaavaa ja että Keskuspuiston aluetta ei pienennetä siitä rajauksesta joka tehtiin Yleiskaavassa 2002, joka korvasi vanhan Keskuspuiston osayleiskaavan.
Puiston pohjoisosassa on neljä luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto ja Ruutinkosken rantalehto. Muita arvokkaita luontokohteita ovat muun muassa Maunulan pähkinäpensaslehdot (luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi) sekä kaksi rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä puiston pohjoisosassa: kynäjalavaryhmä ja Kuninkaantammi. Lisäksi Keskuspuiston eteläreunassa, Lääkärinkadun pohjoispuolisella alueella on arvokas lehtometsä, jossa kasvaa erityisesti suojeltu lehtonata (Festuca gigantea).
Puiston alueella elää runsaasti nisäkkäitä, näitä ovat esimerkiksi mäyrä, kettu, metsäjänis, rusakko, lumikko ja piisami. Linnuista vakioasukkaita ovat muun muassa palokärki, hippiäinen, närhi, tiaiset, rautiainen, lehtokerttu, satakieli, sirittäjä ja pikkusieppo.
Keskuspuistossa on ulkoiluteitä noin 100 km, joista osa on talvisin hiihtäjien käytössä latuina.
Varsinaisen Keskuspuiston poikki kulkee Nordenskiöldinkadun pohjoispuolella neljä liikenneväylää (Hakamäentie, Metsäläntie, Pirkkolantie ja Kehä I) sekä rantarata, mutta ulkoilutiet ylittävät tai alittavat ne kaikki eri tasossa. Suunnitteilla on myös suuri, Eläintarhan ja varsinaisen Keskuspuiston yhdistävä jalankulkusilta Nordenskiöldinkadun yli ja Jokeri II-linjaksi kutsuttu poikittainen joukkoliikenneyhteys, joka kulkisi tunnelissa Paloheinästä uuteen Kuninkaantammen asuinalueelle Keskuspuiston alitse.
Keskuspuiston eteläpäässä on Laakson ratsastusstadion. Ruskeasuolla Keskuspuiston laidassa on ratsastushalleja, muun muassa Keskustalli. Pirkkolan liikuntapuisto on myös osa Keskuspuistoa, ja siellä on suuri urheilukenttä, uimahalli ja palloiluhalleja.
