La Mezquita (espanjaa, arabian kielen sanasta Masijd “moskeija”) oli Córdoban kaupungissa Espanjassa 900-luvulla valmistunut moskeija, joka 1200-luvulta lähtien oli kristittyjen hallussa ja joka sittemmin muutettiin katedraaliksi.
Paikalla sijaitsi alun perin pakanatemppeli, sen jälkeen visigoottien kristitty kirkko, kunnes umaijadi-maurit muuttivat ensin rakennuksen moskeijaksi ja sitten rakensivat paikalle uuden moskeijan.
La Mezquita sijaitsee Córdoban kaupungissa, Andalusiassa. Mezquitan katsotaan olevan Córdoban umaijadikalifaatin suurenmoisin rakennus. Espanjan reconquistan jälkeen se muutettiin jälleen kerran katoliseksi kirkoksi, ja myöhemmin maurilaisen rakennuksen keskelle pystytettiin platereski-tyylin katedraali.
Rakennus pystytettiin vuoden 600 tienoilla kristittyjen visigoottien kirkkona, jonka suojeluspyhimys oli Vicente Zaragozalainen.
Umaijadien vallattua visigoottien valtio Hispania, kirkko jaettiin muslimien ja kristittyjen kesken. Kun maanpaossa oleva umaijadiprinssi Abd ar-Rahman I pakeni Espanjaan ja löi Andalusian kuvernöörin Yusuf al-Fihrin, hän salli kristittyjen rakentaa uudelleen raunioituneet kirkkonsa, ja osti pyhän Vicenten kirkon kristittyjen puoliskon. Abd ar-Rahman I ja hänen jälkeläisensä työskentelivät kahden vuosisadan ajan muokatakseen sen moskeijaksi, alkaen vuonna 784.
Moskeijassa tehtiin jälkeenpäin paljon uudistuksia: Abd ar-Rahman II rakennutti uuden minareetin, ja vuonna 961 al-Hakam II laajensi rakennusta ja paranteli mihrabia. Viimeiset uudistukset teki al-Mansur Ibn Abi Aamir vuonna 987. Moskeija yhdistettiin kalifin palatsiin korotetulla kävelytiellä, sillä muslimihallitsijoilla oli aina ollut palatsiensa alueella moskeija. La Mezquita saavutti nykyisen kokonsa vuonna 987, kun sen ulommat laivat ja piha valmistuivat.
La Mezquita oli moskeijana siitä erikoinen, että sen mihrab ei osoita Mekkaa kohti, kuten on tyypillistä moskeijoille. Mekka sijaitsee entisestä moskeijasta kaakkoon, mutta sen mihrab osoittaa etelään.
Córdoban suuri moskeija oli kolmen vuosisadan ajan tärkeä paikka al-Andalusin muslimiväestölle, ja moskeija nähtiin pääkaupungin sydämenä ja polttopisteenä. Al-Andalusin ihmisille “moskeijan kauneus oli niin häikäisevä ettei sitä voinut sanoin kuvailla.””
Moskeijan pääsalia käytettiin moneen tarkoitukseen. Se toimi opetuksen pääsalina, ja Abd ar Rahman I:n aikana sieltä käsin hoidettiin al-Andalusin lakia ja järjestystä.
La Mezquitan piirteet ja ulkoasu muistuttaa Damaskoksen Umaijadimoskeijaa, ja on selvää että Abd ar-Rahman käytti sitä Córdoban moskeijan mallina
Tunnusomaisinta rakennukselle on sen valtavat holvikaaret ja jaspisksesta, onyksistä, marmorista ja graniitista tehdyt 856 pylvästä. Ne on tehty aikaisemmin samalla paikalla sijainneesta roomalaisen temppelin osista, sekä muista tuhoutuneista roomalaisista rakennuksista, kuten Méridan amfiteatterista. Vieressä näkyvät kaksoisholvikaaret olivat uusi arkkitehtoninen keksintö, ja ne auttoivat tukemaan katon valtavaa painoa. Kaksoiskaaret muodostuvat alemmasta hevosenkenkäkaaresta ja ylemmästä puoliympyräisestä kaaresta. Kuuluisat, vuorotellen punaiset ja valkoiset, holvikivet ovat saaneet inspiraationsa Kalliomoskeijasta.
Holvikivet muistuttavat suuresti Aachenin tuomikirkon holvikiviä, ja rakennukset rakennettiin lähes samanaikaisesti. Moskeijassa on myös paljon kullattuja rukousnurkkia. Keskellä sijaitsevassa kennomaisessa kupolissa on käytetty tähdillä koristeltuja sinisiä laattoja. Mihrab on arkkitehtoninen mestariteos, ja sitä koristavat geometriset kuviot ja soljuvat kasvikuviot. Muita huomattavia piirteitä ovat avoin piha, sahn, jota ympäröi arkadit, puulevyt, minareetit, värikkäät mosaiikit ja ikkunat joissa on käytetty värillistä lasia. Moskeijan seinille oli kaiverrettu tekstinpätkiä Koraanista.
Moskeijan pohjapiirros muistuttaa paljon aivan islamin alkuaikoina rakennettuja ensimmäisiä moskeijoita. Siinä oli suorakaiteen muotoinen rukoussali, käytävien ollessa kohtisuorassa qiblaan, suuntaan johon muslimit rukoilevat. Rukoussali oli suuri, tasainen, ja sen puukattoa tukivat hevosenkengän muotoiset kaaret.
150 vuotta moskeijan perustamisen jälkeen, siihen lisättiin katolle johtava portaikko, ja moskeijaa laajennettiin etelään. Rukoussali liitettiin kalifin palatsiin kävelysillalla. Moskeijaa laajennettiin myöhemmin vielä lisää etelään, aivan kuin sitä ympyröivää pihaa. Moskeija rakennettiin neljässä vaiheessa, jokaisen kalifin lisätessä jotain rakennukseen.
1000-luvulle asti piha oli päällystämätöntä maata, ja siinä kasvoi sitruspuita ja palmuja, joita ensin kasteltiin sadevesisäiliöillä ja myöhemmin akvedukteilla. Arkeologiset tutkimukset viittaavat että istutetut puut muodostivat kuvioita kastelukanavien kanssa. Nykyään näkyvät kivikanavat eivät ole alkuperäisiä.
Vuonna 1236 Ferdinand III valloitti Córdoban reconquistassa, ja moskeija muutettiin takaisin kristityksi kirkoksi. Alfonso X Viisas valvoi Villaviciosan kappelin ja Kuninkaallisen kappelin rakentamista moskeijan sisälle. Myöhemmät kuninkaat lisäsivät kristillisiä piirteitä, kuten Kastilian Henrik II, joka rakensi kappelin uudestaan 1300-luvulla. Moskeijan minareetti muutettiin katedraalin kellotorniksi, ja se varustettiin Santiago de Compostelan katedraalista varastetuilla katedraalin kelloilla.
Moskeijan merkittävin muutos tapahtui kun suuren rakennuksen keskelle rakennettiin renessanssityylinen katedraalin keskilaiva. Lisäys tehtiin Kastilian ja Aragonian kuninkaan Kaarle V:n luvalla.
Suuren moskeijan muuttaminen kristityksi kirkoksi saattoi auttaa sen säilymisessä Espanjan inkvisition toiminnan ollessa aktiivisinta. Käsityöläiset ja arkkitehdit jatkoivat lisäyksien tekemistä rakennukseen aina 1700-luvun lopulle.
Ympäri Espanjaa muslimit puhuvat roomalaiskatoliselle kirkolle sen puolesta, että he saisivat rukoilla katedraalissa. Espanjan muslimien neuvosto on esittänyt virallisen pyynnön Vatikaanille, jotta muslimit saisivat rukoilla moskeijassa. Espanjan kirkko ja Vatikaani vastustavat sitä, että muslimit rukoilisivat katedraalissa.
Huhtikuussa 2010 kaksi muslimituristia pidätettiin katedraalissa välikohtauksen jälkeen, jossa kaksi järjestyksenvalvojaa loukkaantui vakavasti. Välikohtaus tapahtui Suuren viikon aikana, kun katedraali oli täynnä turisteja.
Katedraalin edustajien mukaan puoli tusinaa itävaltalaista muslimia polvistui rukoilemaan samaan aikaan. He kuuluivat 118-henkiseen ryhmään nuoria eurooppalaisia muslimeita, joille oli järjestetty kiertomatka. Miesten polvistuttua rukoilemaan järjestyksenvalvojat ”pyysivät miehiä jatkamaan matkaa muun ryhmän mukana tai lähtemään rakennuksesta”. Kun miehistä kaksi kieltäytyi noudattamasta järjestyksenvalvojien pyyntöä, syntyi käsirysy ja poliisit jouduttiin kutsumaan paikalle. Kaksi järjestyksenvalvojaa loukkaantui vakavasti, ja kaksi niskoittelevaa miestä pidätettiin. Espanjan media väitti, poliisilähteitä käyttäen, että toisella pidätetyistä miehistä oli ollut mukanaan puukko.
Valokuvia Mezquitan arkkitehtuurista.