Deutsches Museum (suom. "saksalainen museo") Münchenissä Saksassa on maailman suurin' tekniikan ja luonnontieteen museo. Vuosittain museossa vierailee arviolta 1,5 miljoonaa kävijää. Museossa on noin 28 000 näyttelyesinettä 50 tieteen ja tekniikan eri alueelta.
Museo perustettiin 28. kesäkuuta 1903 saksalaisten insinöörien yhdistyksen VDI:n kokouksessa sähköinsinööri Oskar von Millerin aloitteesta. Museon koko nimi saksaksi on Deutsches Museum von Meisterwerken der Naturwissenschaft und Technik. Nimensä mukaisesti se esittelee (luonnon)tieteen ja tekniikan saavutuksia. Museo on Münchenin suurin.
Museon päätilat sijaitsevat pienellä Isarjoen saarella Münchenin keskustassa. Kaupunginvaltuusto lahjoitti vuonna 1903 saaren museolle. Saari tunnettiin ennen nimellä Kohleinsel ("hiilisaari"), mutta se sai myöhemmin uudeksi nimekseen Museumsinsel ("museosaari").
Museon kokoelmiin kuuluu lukuisia harvinaisuuksia, kuten ensimmäinen sähködynamo (Siemens, 1866), ensimmäinen automobiili (Benz, 1866), ensimmäinen dieselmoottori (1897) ja laboratoriopöytä, jolla atomi halkaistiin ensimmäisen kerran (Hahn, Strassman, 1938). Vuonna 2009 museoon lisättiin nano- ja bioteknologiaa esittelevä siipi (Zentrum Neue Technologien).
Museossa on myös suurikokoisia erityyppisten kaivosten pienoismalleja ja lukuisia pysyviä näyttelyitä, kuten Euroopan laajin tähtitieteen kehitystä kuvaava näyttely ja Altamiran luolan ja kalliomaalausten jäljennös.
Saarella sijaitsevan pääkohteen lisäksi museolla on myös haaraosastoja. Flugwerft Schleißheim sijaitsee 18 kilometriä Münchenin keskustasta Oberschleißheimissa, Schloss Schleißheimin (Baijerin hallitsijoiden kesäpalatseja) lähellä, vanhalla sotilaslentokentällä. Se koostuu vanhasta lennonjohtotornista ja komentokeskuksesta sekä uusista rakennuksista, joissa esitellään lentokoneita, jotka eivät mahtuneet museosaaren näyttelyihin. Esillä on muun muassa Hortenin veljesten ”lentävä siipi” Horten H.IV -purjelentokone 1940-luvulta, saksalaisia 1950- ja 1960-luvulla kehitettyjä VTOL-lentokoneita, Vietnamin sodan aikakauden lentokoneita ja Saksojen jälleenyhdistymisessä saatuja neuvostoliittolaisia lentokoneita.
Deutsches Museumin uusin haaraosasto Deutsches Museum Verkehrszentrum sijaitsee Theresienhöhessä Münchenissä. Se avattiin vuonna 2003, ja se on keskittynyt esittelemään kuljetustekniikkaa (museosaarelta siirretyt tiekulkuneuvojen ja junien näyttelyt).
Museon Bonnin haaraosasto avattiin vuonna 1995. Se esittelee vuoden 1945 jälkeistä saksalaista tekniikkaa, tiedettä ja tutkimusta.
Museo avattiin väliaikaisilla näyttelyillä Kansallismuseon tiloissa 12. marraskuuta 1906. Pysyvän museon peruskivi laskettiin 13. marraskuuta. Oskar von Miller avasi museon 70-vuotissyntymäpäivänään 2. toukokuuta 1925. Alusta lähtien museo oli tarkoitettu esittelemään luonnontiedettä ja tekniikkaa Saksan kansalle, ei pelkästään saksalaisten saavutuksia.
Museo vahingoittui pahoin toisen maailmansodan pommituksissa, ja 80 % rakennuksista ja 20 % näyttelyistä tuhoutui tai vahingoittui. Korjaukset vaativat aikansa, ja vasta vuonna 1965 näyttelyt saavuttivat sotaa edeltäneen kokonsa. 1980-luvulla tuhopoltto vähensi näyttelytilaa 34 140 neliömetriin. Entisöinti ja uudet rakennukset kasvattivat näyttelytilan 55 000 neliömetriin vuoteen 1993 mennessä. Museon yhteydessä on myös erikoiskirjasto ja arkisto sekä tutkimusinstituutti.
Museo on toiminut lukuisten nykyaikaisten tiedemuseoiden esikuvana vuorovaikutteisten näyttelyiden saralla. Yleisöä on rohkaistu kokeilemaan erilaisten laitteiden toimintaa. Opastusta ja demonstraatioita on myös englanniksi.
Museon pysyvät näyttelyt: ilmailu, maanviljelys, Altamiran kalliomaalaukset, radioamatööritoiminta, avaruustiede, sillanrakennus, keramiikka, kemia, ajan mittaaminen, tietokoneet, digitaalinen kuvaus (rakenteilla vuodesta 2006 lähtien), sähköntuotanto, energiateknologia, ympäristö, geodesia, lasi, Deutsches Museumin historia, vesirakennus, koneenosat, konetyökalut, navigointi vesillä, tieteen virstanpylväät, matematiikkagalleria, kaivostyö (historiallinen ja nykyaikainen), metallurgia, mikroelektroniikka, maaöljy ja luonnonkaasu, musiikki, paperi, farmasia, fysiikka, voimakoneet, painotekniikka, mittalaitteet, tekniset lelut, telekommunikaatio, tekstiiliteknologia, tunnelinrakennus, painot ja mitat.
