Cuicuilco on muinaisten intiaanien rakentama asutuskeskus, joka sijaitsee Méxicon kaupungin lähellä Meksikon laaksossa. Se oli Teotihuacanin kilpailija kautensa lopussa. Cuicuilcoon rakennettiin noin 400 eaa. pyöreä pyramidi. Pyramidi peittyi laavan alle läheisen Xitla-tulivuoren purkauksessa joskus 100-200 eaa. Tämänkin jälkeen kaupungissa asuttiin, ja se luultavasti kilpaili jonkin aikaa Teotihuacánin kanssa ylivallasta Meksikon laakson seuduilla. Paikka hylättiin muutamaa sataa vuotta myöhemmin tapahtuneen toisen tulivuorenpurkauksen jälkeen.
Cuicuilcon ajan historiaa
Cuicuilco liittyy orastavaan sivilisaatiokehitykseen Keski-Amerikassa. Tällöin väkiluku kasvoi nopeasti, kun oli omaksuttu tuottoisa peltojen kasteluun perustuva maissin viljely. Se mahdollisti voimakkaiden päällikkökuntien ja lopulta valtioiden synnyn, ja suurten rakennelmien rakentamisen. Paikalla lienee ollut asutusta jo 2000 eaa.
Cuicuilco sijoittuu ajallisesti myöhäisesiklassiseen kauteen, jolloin kasteluviljelyyn perustuva maissinviljely räjäytti väkiluvun hurjaan nousuun Meksikon laakson tienoilla.
Noin 1100 eaa alkoi keskinen myöhäisesiklassinen kausi, joka jaetaan Zacatenco- ja Ticoman-jaksoihin.
Zacatenco-kaudella noin 1100-650 eaa olmeekit vaikuttivat Meksikon laaksossa, jossa väkiluku kohosi yli 20000:een, ja asutuskeskusten määrä nousi 75:een. Joissain harvoissa keskuksissa oli ala 50 ha ja 1000-2000 asukasta. Tällöin Tlatilco ja Cuicuilco olivat suurimpien keskusten joukossa. Tällöin ei Meksikon laakson seudulla rakennettu suuria temppeleitä tai puolustusvalleja, toisin kuin olmeekkialueella. Kehitys Maksikon ylängöllä ikään kuin laahasi jäljessä, suuriin keskuksiiin ei pitkään aikaan rakennettu uskonnollisia suurrakennelmia. Cuicuilco oli pitkään alueen johtava keskus. Niin sanotulla Ticoman-kaudella 650-250 eaa Cuicuilco lienee ollut alueen johtava keskus ehkä 5000-10000 asukkaan väkiluvullaan monien muiden ollessa 2000-4000 asukkaan keskuksia. Ticoman-kaudella Meksikon laakson väkiliuku kasvoi 90000:aan, ja sinne ilmestyi 154 asutuskeskusta. Suurimmat keskukset kasvoivat yli 100 hehtaaria, 2 kartaa niin suuriksi kuin edeltävällä Zacatenco-kaudella. Meksikon ylängön suuriin keskuksiin ilmestyi tällöin lopulta temppeliarkkitehtuuri.
Olmeekkien asutuskeskus La Venta kukoisti Ticoman-kaudella etelässä. Pian olmeekkien sivilisaatio luhistui. Myöhäisesiklassisella ajalla Izapa-tyyli levisi maya-alueella, jonne alettiin rakentaa pyramideja taajaan. Myöhäisesiklassisen ajan loppu näki Teotihuacánin nousun. Muita Cuiculcon ajan pieniä keskuksia olivat Chupícuaro ja Michoacán. Niin sanotulla Patlachique-kaudella 250 eaa.-75 jaa. Cuicuilco laajeni jopa 400 ha alaiseksi, ja melkein 20000 asukkaan keskukseksi. Näihin aikoihin Meksikon laakson väkiluvun kasvu oli todella hurjaa. Cuicuilco ja Teotihuacán näyttävät kilpailleen ylivallasta alueella noin 150 vuoden ajan ennen Xitla-tulivuoren purkausta, joka tuhosi Cuicuilcon.
Cuicuilcon pyöreä pyramidi
Cuicuilcon pohjakaavaltaan pyöreässä pyramidissa on kolme viistoa kerrosta, ja se on 15 metriä korkea ja 100 m halkaisijainen. Pyramidin huipulle päästään tyypillistä ramppi-porrasysteemiä pitkin. Varhaisimmat pyramidit olivat pyöreitä, sillä ne kehittyivät maakummuista. Cuicuilcossa oli monia porraspyramideja joista useimmat ovaalimaisia.
Pyöreä pyramidi on myös muun muassa Calixtlahuacassa, joka oli 1500 eaa.–100 jaa. Paikka perustettiin noin 600–300 eaa..
Katso myös
- Mesoamerikan intiaanikulttuurit
