|+ Άγιον Όρος
. |
|
. |
|
. |
|
Pääkaupunki | Karyes |
---|---|
Viralliset kielet | koinee-kreikka kirkkoslaavi venäjä serbia gruusia bulgaria romania(liturginen ja siviilinen), kreikka (siviilikäytössä) |
Hallinto: Valtionpäämies |
Dora Bakoyannis(Kreikan ulkoministeri) |
Athos-vuori (Άγιο Όρος, pyhä vuori) on itsehallinnollinen alue<ref name="inathos">Mount Athos Home Page - inathos.gr, luettu 26.11.2006</ref>, joka sisältää vuoren ja niemimaan Makedoniassa, Pohjois-Kreikassa Khalkidiken prefektuurin itäisimmällä Egeanmereen pistävällä, lähes 50 km pitkällä niemellä.
Siellä sijaitsee 20 ortodoksista suurempaa luostaria ja lukuisia sivuluostareita sekä erakkomajoja.Vanhin luostareista, Megistis Lavras, on perustettu jo vuonna 963. Alueen hallintoa hoitaa luostareiden yhteinen elin, jossa on edustaja jokaisesta luostarista, ja Kreikan perustuslaissa alueelle on taattu erikoinen autonominen asema. Valtaosassa luostareissa noudatetaan bysanttilaista aikaa, jossa vuorokausi alkaa auringon noususta auringon laskuun. Tällä hetkellä kellot luostareissa ovat 4 tuntia edellä Kreikan aikaa, UTC+2.
Ainoastaan munkit saavat asua Athoksella, ja sen tämänhetkinen väkiluku on n. 2300. Alueella asui 1900-luvun alussa 10 000 munkkia ja maallikkoveljeä. 1960 luvulla asukkaita oli vain noin 1300, mutta tällä hetkellä väkimäärä on kohonnut yli 2000 henkeen. Alueelle ei lasketa vierailulle ollenkaan naisia, kielto koskee myös naaraspuolisia tuotantoeläimiä, kuten kanoja ja lampaita.<ref name="naiset">Naisilta pääsy kielletty - ortodoksi.net, luettu 26.11.2006</ref> Ulkopuolisten vierailuun alueella tarvitaan aluehallinnon erillinen lupa, eräänlainen viisumi, Diamonitiria (Διαμονητήρια).
Legendan mukaan Neitsyt Maria ja evankelista Johannes olivat Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen purjehtimassa Jaffasta Kyprokselle vieraillakseen Lasaruksen luona. Laiva eksyi ja ajautui Athoksen itärannikolle. Maria astui rannalle ja hurmaantui paikan kauneudesta. Hän siunasi sen, kastoi rantaan tulleet paikalliset kristityiksi ja rukoili pojaltaan, että alue voisi olla hänen puutarhansa. Silloin taivaasta kuului ääni: "Olkoon tämä paikka sinun perintösi ja puutarhasi, paratiisi ja suojapaikka niille, jotka pelastusta etsivät." Tämän vuoksi Athosvuorta pidetään Jumalanäidin puutarhana, johon muilla naisilla ei ole pääsyä.<ref>History – inathos.gr, luettu 26.11.2006</ref> Kiellosta on kuitenkin tingitty kahdesti, sillä vuoden 1770 kapinan ja vuonna 1821 alkaneen Kreikan vapaussodan aikana luostari antoi suojan pakolaisille, joihin kuului myös naisia ja tyttöjä.
Luostareiden perustajat olivat pääosin kreikkalaisia munkkeja, mutta alueella on myös serbien perustama Hilandarin luostari (perustettu. vuonna 1198), bulgarialaisten Zographoun luostari (perust. 900-luvulla) sekä venäläisten Panteleimonosin luostari (1200-luvulta). Lisäksi Ivironin luostarin ovat perustaneet georgialaiset, mutta sen munkit ovat nykyään pääosin kreikkalaisia.
1980-luvulla Kreikan kommunistinen kulttuuriministeri Melina Mercouri yritti päästä saarelle, mutta munkit viestittivät valmiutensa jopa aseelliseen vastarintaan, jonka jälkeen hän luopui aikeesta. Vuonna 2003 Euroopan parlamentti esitti naiskiellon kumoamista, mutta Kreikan valtio epäsi sen. Aiemmin, 1930-luvulla kreikkalainen malli Aliki Diplarakou kuohutti maailmaa livahtamalla Athokselle mieheksi pukeutuneena.
Niemimaa pistää Aigeianmereen noin 50 km pitkänä ja 8–12 km leveänä ja on itäisin Khalkidiken niemimaan kolmesta niemestä. Sen pinta-ala on n. 350 km². Varsinainen Athos-vuori on 2033 m korkea. Ylempänä ei kasva ollenkaan puita, mutta alempana on ikivihreitä jo muinaisilta ajoilta peräisin olevia puita.
Helsingissä taidemuseo Tennispalatsissa oli elokuusta 2006 tammikuuhun 2007 asti bysanttilaisen taiteen näyttely, jossa on esillä ikoneita, käsikirjoituksia ja muita esineitä Athos-vuorelta. Ne olivat ensi kertaa Kreikan rajojen ulkopuolella. Näyttely oli yleisömenestys.
Шаблон:Commons Шаблон:Kreikan hallinnolliset alueet