Athene Niken temppeli (kreik. Ναός Αθηνάς Νίκης, Naós Athínas Níkis) on temppeli, joka sijaitsee Ateenan Akropoliin länsilaidalla Propylaian eteläpuolella. Se on omistettu Athene Nikelle eli voitonjumalatar Niken hahmon omaksuneelle Athenelle.
Temppelin rakentaminen alkoi vuonna 435 eaa., ja se valmistui vuonna 420 eaa. Temppelin suunnitteli Kallikrates. Samalla paikalla on ollut sodanjumalille osoitettuja pyhäkköjä jo mykeneläisellä ajalla ja muun muassa varhaisempi temppeli, jonka persialaiset tuhosivat vuonna 480 eaa.
Vuonna 1687 osmanit purkivat temppelin ja käyttivät sen kiviä Akropoliin linnoittamiseen venetsialaisten piirittäessä linnavuorta. Vuonna 1834 Kreikan itsenäistymisen jälkeen paikalla aloitettiin tutkimukset, ja temppeli rakennettiin uudelleen vuoteen 1838 mennessä. Tämän jälkeen temppeli on koottu uudestaan kahdesti vuosina 1940 ja 1998, koska muun muassa sen perustukset on pitänyt tehdä uudestaan.
Temppeli edustaa joonialaista tyyliä, ja se on Akropoliin ensimmäinen puhtaasti joonialainen rakennus. Temppelin kummassakin päädyssä on neljä pylvästä, ja sen keskellä on cella. Pausaniaan kuvauksen perusteella temppelissä oli puinen Athene Niken patsas, jonka toisessa kädessä oli granaattiomena ja toisessa kypärä. Patsaalla ei ollut siipiä, mikä olisi ollut Niken patsaalle tyypillistä. Siksi sitä kutsuttiin nimellä Apteros Nike (”Siivetön Voitto”). Kerrotaan, että siivettömyyden tarkoituksena olisi ollut se, ettei jumalatar voisi koskaan jättää Ateenaa.
Temppelin ympäri kulki friisi kaikilla sen neljällä sivulla. Itäsivun friisi esitti olympolaisia jumalia ja muiden sivujen friisit historiallisia taisteluja, kuten vuoden 490 eaa. Marathonin taistelua. Temppelin friisit ovat Akropolis-museossa lukuun ottamatta joitakin osia, jotka ovat British Museumissa.
