Hagia Sofia (Шаблон:K-grc, Pyhä viisaus) on rakennus Istanbulissa Turkissa. Se rakennettiin aluksi kristilliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.
lisättiin rakennukseen vuoden 1453 jälkeen.]]
Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 ns. "Nika"-mellakoiden yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa uuden kirkon vanhan paikalle. Kirkon arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletolainen ja Anthemius Tralleslainen, joka kuitenkin kuoli pian rakennustöiden alettua. Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 536. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563.
Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko.
Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.
Vuonna 1453 osmannit valtasivat Konstantinopolin ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofiasta korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Vuonna 1934 Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.